Olen tässä saanut tämän kevään kirjoitukset hoidettua ja voin huokaista helpotuksesta. Ihan hyvin meni ja kaikkee. Aluksi mulla oli hirvee paniikki ku aattelin kirjoituksia, mut nyt saa olla rauhas ainaki jonkin aikaa. Ens syksynä taas uudet kujeet.

Sitte tuossa taannoin aloitettu jooga on tuntunu ainaki rentouttavalta. Fyysisesti se ei kyllä oo kovin haastavaa, mut mitäpä siitä. Ainaki saan rentouduttua. Sillon pari vuotta sitten harrastin fyysisesti tosi raskasta taistelulajia, joka sai mut pahasti koukkuun. Olin kolmisen vuotta totaalinen himoliikkuja, mut sit se meni pilalle ku mulla meni ruokahalu. Edelleen salaa taistelen, mut enää en laihdu niin huonoon kuntoon. Mä oon oikeastaan eri ku mikää bulimikko tai anorektikko, koska en tahdo laihtua vaan lihoa, mut sit mua yököttää enkä pysty syömään. Yökötys kyl katoaa tosi nopeesti ku vaan otan iltaisin yhden niistä mun unipillereistä, joiden sivuvaikutus on painon nousu.

Nykysin Suomes kaikki ongelmat ratkaistaan antamalla ihmisille lääkkeitä. Ku tulee joku oire niin se johtuu automaattisesti välittäjäaineiden puutteesta. Tuohon on aina keksitty jokin lääke, joka kivasti tuoo välittäjäaineet takaisin.

Kynttilöiden ja suitsukkeiden polttaminen auttaa paljon, jos tahtoo rentoutua. Oon alottanu sen joskus kauan sitte ja todennu hyväksi. Sit voi vaikka laittaa vedensolinaa taustalle soimaan niin jo alkaa ramasta. Pitää muistaa myös pukeutua mukavasti ja olla siistiä ja lämmintä. Näin voi meditoida hyvin.

Tykkään rentoudesta hyvin paljon. Kiire on tosi ärsyttävä ilmiö. Ei oo aikaa ajatella, jos koko ajan jotain mitä pitää tehdä. Niin olishan mulla nytki vaikka mitä tekemistä, mut antaa olla. Mä vaan tahdon miettiä elämääni ja tehdä mukavia asioita. Mun tulevaisuus näyttää melko hyvältä. On työ ja lukio. Sit on ihana avomies ja yhteinen kämppä. Käydään ulkona syömäs toisinaan, katotaan leffoja ja pelataan shakkia (Mä kyl häviän aina ku se on pelannu niin paljo.) Sit jos mun kirjotukset menee hyvin niin pääsen ehkä yliopistoon suoraa ilman pääsykokeita.

Mua vaan pelottaa täs vaihees, et joudun pois mun työstä tai sit mies jättää. Se on kyl sanonu ettei sen kannattais tehdä sitä ennen ku on kesä ettei joudutais laittaa kämppää pois kesken vuoden. Se olis kyl silti hirmu kusipää. Mä tiiän ettei sen vanhemmat katto mua hyvällä ku asutaan yhdes tällei. Pitäs muka olla kihlois vähintään. Sitä munki vanhemmat kyl sano. Olis se varmaan ollukki viisaampaa, mut ei täs raskaaksi olla tultu tai mitää. Tahdoin vaan pois tästä talosta. Niin oon tosiaan vanhempien luona koneella. En yleensä viitti kirjottaa kullan läsnäolles ku se häirittis mun keskittymistä. Kaikilla pitää olla salaisuuksia. ;)